Eräs kokemus puhelinmyyntifirmasta
Kerron täällä kaikille asioita ja kauhein kokemukseni työpaikoista Suomessa oli Scanetto Oy. Kyseessä oli puhelinmyyntifirma joka toimi silloin Herttoniemessä Lämmittäjänkadulla. Firman johtajana oli Pentti Virta niminen mies joka harrasti yrittäjille aiheettomien laskujen eli petoslaskujen lähettämistä. Ja kiristyskirjeitä milloin Gothian tai muun laskutus ja perintätoimiston kautta. Tämä tiedoksi ja varoitukseksi kaikille miten suurta rikollisuutta puhelin- varainkeräysrikollisuus on. Miten röyhkeää. Milloin käytetään hyväksi syöpäsairaita, milloin CP-vammaisia tai palomiehiä ja poliiseja.
Oma muistoni tästä kyseisestä firmasta on yhdellä lauseella kiteytettynä se että siitä hetkestä lähtien kun avaat Scanetto Oy:n oven olet pilannut omat mahdollisuutesi työmarkkinoilla ja tuhonnut jo aiemmin hankkimasi myyntitaidon. Puhuvat että tänä päivänä tuo Pentti Virta on vakavasti psyykkisesti sairas vanhus, joka hakkaa kuulemma vammaisia työntekijöitä ja houkuttelee lehti-ilmoituksin naisia työpaikkahaastatteluun kähmittäväkseen.. Yhdessä artikkelissa kerrotaan että Scaneton toimiston naisetkin ovat havainneet hänessä jopa kolme eri persoonaa. Aika pitkälti totta. Minäkin sain havaita hänen voimakkaita mielenmuutoksia lähes päivittäin. Minun aikana töissä oli myös eräs Sari, latojana. Hän soitti minulle usein iltaisin että “Pena” eli juuri tämä Virta oli taas nakuillut työhuoneessaan. Jälleen kerran. Eikä vitsi.
Pentti Virta perusti aikoinaan Tele 2000:n ja pisti oman vaimonsa Anitan hallituksen varajäseneksi. Ihmeellistä että vaikka hänellä oli oma vaimo mutta hänen mielenkiinto muihin naisiin johtui oli sairasta. Hertsikan aikoihin oli normaalia että Pena flirttaili kaikkia naisia ja kutsui heitä työhuoneeseen. Olo oli välillä tukahduttava. Ei kukaan halunnut tosiaan kääkkää lähelle.
Virta käytti hyväksi ihmisten ymmärtämättömyyttä ja sairauksia, yrittää saada tolloilta allekirjoitusta ”työsopimuksiinsa” jotka olivat oikeasti kiristys sopimuksia. Laista kääkkä ei ymmärtänyt mitään. Ei olisi tarvinnut kuin kiikuttaa yksikin paperi työsuojeluun niin ukko olisi ollut kiipelissä.
Työnkuva oli kaoottinen. Vanhassa kouluaikaisessa mapissa oli rei tettyinä ns asiakaslistoja joita piti soittaa. Virta säästi kaikesta mikä liittyi työntekijöiden suoritukseen. Oma hyvinvointi hienot autot ja kalliit kalareissut ulkomaille oli hänelle tärkeämpää kuin tehdä yrityksestään vähemmän huonomaineisempi kuin mitä tänä päivänä on. Googlatkaas vaikka nimellä Scanetto vaikka kymmenen ensimmäistä sivua.
Työnkuva oli yrittää houkutella ymmärtämättömiä yrittäjiä ”tukijoiksi” johonkin kissanristiäiseen. Kehua oikein että oli ”kansalaisvelvollisuus” antaa tuki esim johonkin typerään poliisien pesäpallokilpailuun. Ja salata totuus että tuo ”tuki” ei todellakaan ollut vertauksellinen kokonaisuuden kanssa.
Pimittää totuus että että höynäytetyn yrittäjän “mainos” oli hukutettu laatikkoon vihkosessa, joka painettiin halvimmassa mahdollisessa pikapainossa. Ja Virta pisti liiveihinsä imuroinnista 90–95 prosenttia. Poliiseilla oli jo oma lehmä niin syvällä suossa että eivät osanneet vetää jarruja. Ehkä tänään kun täällä verkossa on alettu käsitellä Virran kaikkia rikoksia.
Homma oli tosiaan rankkaa sillä lehdet olivat jo alkaneet kirjoitella Virran puuhasteluista ja rikoksista ja yrittäjät tiesivät mistä kusetuksesta tai minkälaisesta firmasta on kyse. Tässä jotain mm kauppalehden case palstalla minkä löysin nyt jälkeenpäin
Virta on päässyt rikoksillaan iltapäivälehtiinkin
Virta ei ryypännyt mutta hänen sairaalloinen tapa pihdata käytännön asioista esim vaatimalla että vessassa piti olla lantrattua saippuaa ja työpaikan käytävältä piti valot sammuttaa päivittäin ettei lamput kulu se kyllä kertoi että ukko oli päästään vialla jo hertsikan aikoihin. Kovasti reissari Norjassakin kalareissuja kunnes ryhtyi ostamaan suomalaisilta yrittäjiltä huijaamillaan rahoilla lomamökkejä Floridasta asti. Autot vaihtuivat alla sitä mukaa kun firmansa osoite. Hertsi mulle riitti. Scanetto muutti taas jälleen sillä kertaa Malminkaarelle sen jälkeen kun minä olin lähtenyt.
Virta maksoi pelkkää provisio palkkaa 20 prossaa mutta ainoastaan ”toteutuneista” eli huijatuista yrittäjistä. Sekä vähensi tuosta 20 prosentista niin sanotut tuplat, joskus viikossa ei jäänyt tilinauhalle kuin 13,90 euroa. Työpaikassa ovi kävi lähes päivittäin ja uusia tolloja tuli ”kokeilemaan” sellaista myyntityötä. Montaa päivää siinä ei kestänyt kun tajusivat jutun juonen ja lähtivät talosta lähes juosten pois. Virta oli saanut kiristettyä joitain tomppeleita pihteihinsä sillä että jos nämä jättivät firman he saivat syytteen Virran järjestämistä ”tilauspetoksista”: näin kertoi eräs Harri. Jos joku halusi jättää Tele2000:n niin Virta lavasti joidenkin yrittäjien kanssa heidät syyllisiksi ns ilmapallo kauppoihin. Virta oikein kehuskeli tästä jakamalla sähköpostilla kirjeitä työntekijöille siitä miten käy jos häntä uhmataan. Myöhemmin Harri saikin sitten luodista. Ampujana oma poika. Jouluisin Virta jakoi joululahjaksi pullon halpaa punkkua ja rasian homeista juustoa. Huumori oli kaukana eikä joululauluja paljon lauleltu. Eräänä jouluna “uskoa” oli valamassa antihuijari Koponen kotkasta. Joka oli varsinainen mestari siinä että veteli tilausansoilla tyhmiä yrittäjiä “mainostajiksi” Helsingin väkivaltarikostutkijat ry:n murharyhmä- vihkoseen. Koponen teki oikeaa taidetta puhuessaan pehmoisia yrittäjille ja sai vedätettyä heitä paremmin kuin käytettyjen autojen kauppias. Virralle hän oli tärkeä henkilö samoin kuin eräs Virtasen Jokke. Joka oli mestari sotaveteraanihuijauksissa.
Olen nauranut tänään vedet silmissä kun näin Virran pojan Mikan askartelemat nettisivut katsokaas tästä niin eiköhän kaikille aukene tämäkin asia.
Kivaa kesää kaikille terkuin Tarja
